Vähän vikan päivän fiiliksiä

Elokuussa tuntui ettei tämä hetki tule koskaan - nyt tuntuu, että se tuli ihan hirveän nopeasti. Istuskelen viimeistä päivää kotosalla, huomenna on lähtö edessä aikaisin aamulla, lento lähtee klo 6.20. Eilen illalla ihan tosissaan iski se, että olen oikeasti lähdössä täältä, kun hyvästelin viimeisen kaverini illallisen jälkeen. Viime viikoilla en ole oikein vielä tajunnut, että lähtö on ihan todella edessä. Eilen kun sen tajusin, niin kyllähän tässä aika haikeat fiilikset tuli. Niitä ihmisiä, jotka olen täällä tavannut, voin toki tavata uudestaan, mutta tätä samaa tunnelmaa ei voi tavoittaa, siihen kun liittyy muutakin kuin ihmiset.

Toisaalta olen kyllä todella onnellinen, että pääsen takaisin Suomeen rakkaiden ihmisten (ja koirien!) luokse vihdoinkin. Joulukin on niin lähellä ja minulle se on ennen kaikkea perhejuhla. Monet vaihtarikavereista viettää joulun ja uuden vuoden matkustellen täällä - toki siinä on näppärästi vapaata ja taukoa opinnoista, mutta itse en oikein voisi kuvitella tekeväni niin. Minulle on niin tärkeää päästä lähimmäisten pariin joulunaikaan.

Yhteenvetona todettakoon, että lähteminen vaihtoon ei kaduta. :) Sain hienoja, uusia kokemuksia ja tapasin kiinnostavia ja mukavia ihmisiä, ja sain muutaman ystävänkin, jotka toivottavasti vielä tapaan uudestaan. Pahimman kulttuurishokin voittamiseen meni ehkä pari kuukautta - sinänsä vähän harmi, koska alkuajoista ei oikein voinut täysillä nauttia, kun olin niin poissa tolaltani. Nyt kun täältä pitää lähteä, niin harmittaa siinä mielessä, että vasta sain itseni tasapainoon uudessa ympäristössä ja aloin nauttia olostani.

Nyt pitää alkaa pakkailemaan viimeisiä tavaroita ja siivoamaan kämppää. Laukut pursuilee, vaikka olen kiitettävän määrän tavaraa vienyt kierrätykseen ja heittänyt pois... Voi olla että tämä jää tämän blogin viimeiseksi kirjoitukseksi, mutta otan tavoitteeksi kirjoittaa vielä yhden jutun, kunhan olen Suomeen asti selvinnyt. :)

Toisen periodin kurssit

Tässä yhteenvetoa toisen periodin kursseista. Kuvituksena otoksia sunnuntailta, kun jouduin kävelemään Houhg Halliin (n. 6 kilometriä). Ensimmäinen kuva on tästä Lexingtonin ympäristöstä, loput ovat kampukselta. En tajunnut, ettei bussit kulje aamulla ennen kymmentä ja viimeinen tapaaminen ryhmän kanssa oli sovittu klo 9.45. Tosin mikäs siinä kävellessä lämpimässä säässä - viimeinen viikko on ollut säiden puolesta ehkä parasta aikaa täällä, kun ilma on kuivaa ja lämpöä on 26-28 astetta. Illat ja yötkin ovat olleet niin lämpimiä, että ilman pitkähihaista on pärjännyt. :) Tässä vielä kuva aiheeseen liittyen http://imgur.com/DPuvIGM.

Tässä toisessa moduulissa lukujärjestyksessä oli tosiaan vain kaksi kurssia, koska suoritin neljä kurssia ensimmäisessä moduulissa. Itselleni tällainen etupainoinen tahti sopi oikein hyvin, suurin osa vaihtareista suoritti kuitenkin 3+3 kurssia jakaen ne tasaisesti kahteen moduuliin. Oli kiva rentoilla ja matkustella huolettomasti tällä toisella puoliskolla ja on se kiva nytkin, kun tentit on tänään ohi (jäljellä enää yksi online exam, jonka tekemisen aloitan varmaan tämän kirjoituksen jälkeen) ja saa rauhassa valmistautua lähtöön. Yhdellä kaverillani on tällä viikolla vielä kolme tenttiä ja toisella viimeinen tentti on vasta torstai-iltana klo 20-22...

Tästä rakennuksesta löytyy mm. yliopiston kirjakauppa ja food court

Kurssit jotka kävin tässä moduulissa olivat nimeltään Doing Business in Asia ja Managerial Quantitative Analysis 2. Doing Business in Asia oli mielestäni mielenkiintoinen kurssi, mutta tasoltaan ei kovin vaativa. Kurssin suorituksiin kuului ryhmässä tehtävä case-analyysi, josta pidettiin sekä presentaatio että laadittiin kirjallinen raportti. Homma sujui suhteellisen kivuttomasti, tosin yksi ryhmästämme oli vähän suurpiirteisempi aikatauluiltaan eikä mm. ilmestynyt paikalle kaikkiin ryhmätapaamisiin. Ryhmäpainostuksella saatiin häneltäkin kuitenkin tarvittava panos yhteisiin hommiin. :) Lisäksi kurssiin kuului itsenäisesti laadittava discussion paper, jonka aiheen sai vapaasti valita (se piti hyväksyttää opettajalla) sekä online exam, jossa on ilmeisesti n. 60-70 monivalintakysymystä. Materiaalina kurssilla oli kurssikirja, jonka hankin koska aihe oli kiinnostava. Ikävä kyllä kirja oli aika puuduttava ja olin siihen vähän pettynyt. Lisäksi materiaaleihin kuului casekirja, jonka hankimme ryhmälle yhteiseksi - tämä toimi ihan hyvin. Kurssin luennot olivat iltaisin klo 18-20, joka aiheutti sen että suurin osa opiskelijoista oli luennoilla täysin omissa maailmoissaan ja keskittyi lähinnä läppäriin ja puhelimeen - jopa muiden opiskelijoiden case-esitysten aikana...

Managerial Quantitative Analysis 2 -kurssin pakollisiin esitietovaatimuksiin kuului Managerial Quantitative Analysis 1 -kurssi, jonka kävin ensimmäisessä moduulissa. En voi ymmärtää, minkä vuoksi se oli vaatimuksena, sillä näillä kursseilla oli mielestäni yhteistä tasan se että kyse on kvantitatiivisista taidoista... Tällä kurssilla oli jonkin verran jo minulle ennestään tuttuja aiheita, mutta yksi kurssin aiheista (time series analysis) kiinnosti minua ja koska jouduin jättämään sitä käsittelevän kurssin pois Aallossa, niin ajattelin kuitenkin sitten ottaa tämän kurssin. Ikävä kyllä professori pudotti tämän aiheen kurssilta, kun hänestä alkoi tuntua, että materiaalia on liikaa, jota en voi ymmärtää ollenkaan... Tämä oli ehdottomasti helpoin UF:ssa käymistäni kursseista. Aiheiden osittainen tuttuus varmasti selittää osan, mutta kaiken kaikkiaan aihepiiri oli todella suppea (käsittelimme kurssilla kolme (!) lyhyttä kappaletta yhdestä kirjasta). Kurssin aiheita olivat mm. decision analysis, queing theory ja simulation. Paras ja hyödyllisin osa kurssista oli ehdottomasti simulaatioharjoitukset. Kurssi suoritettiin kahdella välikokeella (toinen käsitteli yhden kappaleen kurssikirjasta ja oli open book exam...) sekä kolmella ryhmätehtävällä, jotka olivat helppoja ja lyhyitä. Jos siis kvantitatiivinen puoli taipuu yhtään ja etsit helppoa kurssia UF:sta, niin tässäpä sellainen. Itselleni tästä ei jäänyt valitettavasti hirveästi käteen uusia Excel-simulointitaitoja lukuunottamatta.

Graduate Business Schoolin rakennus Hough Hall

Tällä vikalla viikolla ohjelmassa pakkaamista (tulee olemaan epätoivoista...) ja kavereiden hyvästelyä. Lisäksi yritän sisäistää sen hämmentävän asian, että viikon päästä olen takaisin Suomessa. Olen tätä toitottanut ehkä noin sata kertaa, mutta aika on kulunut todella nopeasti. Kivaa on ollut, mutta ihanaa on palata takaisin Suomeen. :)

Kuulumisia

Thanksgiving tuli ja meni - se sujui oikein kivoissa merkeissä saksalaisen ystäväni mukavassa seurassa. :) Viime päivinä on ollut oikein erinomainen sää ja jo kiitospäivänä aurinko paistoi kuten kuvasta näkyy, ilma oli silloin vielä tosin vähän viileä. Nyt on kuitenkin pari päivää nautittu päälle parinkymmenen asteen lämpötiloista ja lämpimän sään pitäisi jatkua ainakin tämän viikon ajan, eipä ole valittamista, että tässä ennen paluuta vielä saa pienen D-vitamiiniannoksen!

Mutta vielä takaisin siihen kiitospäivään ja viime viikkoon. Kuten mainittua, myin viime viikolla pyöräni, joten piti kävellä kaverini asunnolle tuohon muutaman kilometrin päähän. Kaikki opiskelija-asuntolat oli Thanksgiving breakin vuoksi kuolemanhiljaisia ja saatiinkin koko kämppä ja keittiö omaan käyttöön. Joka olikin hyvä, sen verran runsaan lounaan oli kaverini meille suunnitellut. Kokattiin kanaa (koska kalkkunaa ei löytynyt :)), perunamuusia, parsakaalia, stuffingia (eli kalkkunan täytettä, joka on käytännössä leipäkuutioita ja mausteita, jotka sekoitetaan kuumaan veteen - kuulostaa oudolta, mutta on ihan hyvää), bataattia sekä gravya (kastiketta kalkkunalle tai tässä tapauksessa kanalle). Jälkiruoaksi paistettiin maailman PARAS omenapiirakka, joka oli kumma kyllä valmispakaste. Jos suuntaat jenkkeihin niin Mrs. Smith's Flaky Crust Apple Pie on must ja tietysti vaniljajäätelön kanssa! Kiitospäivän lounas oli siis erinomainen.

Iltapäivällä olikin sitten tiedossa vähän erilaista ohjelmaa. Suurin osa kaupoista on ottanut tavaksi aloittaa Black Friday -tarjouksensa avaamalla kauppansa jo kiitospäivän iltana - vähän surullista siinä mielessä, että tärkeän perhejuhlan iltaa sitten monet shoppailijat (puhumattakaan kauppojen työntekijöistä...) viettää metsästäen parhaita tarjouksia... Eurooppalaisina Thanksgiving ei meille kuitenkaan niin tärkeä ollut, joten lähdettiin illaksi pienelle kauppakierrokselle (ja sortamaan niitä työntekijöitä, sori...). Ensimmäisenä suunnattiin BestBuyhin, josta ostin äitini tilaaman iPadin, joka irtosi melko kohtuulliseen 300 dollarin hintaan. Saavuttiin kaupan oville puolisentoista tuntia ennen sen aukeamista, koska haluttiin varmistaa ettei jäädä ilman iPadia, eikä oltu muuten ekoja jonossa. Eräs perhe telttaili (!!!!!) kaupan edessä, luulin että sitä näkee vaan Aku Ankan taskukirjoissa...

Tällainen oli jono kaupalla meidän saapuessa...

BestBuyn systeemi oli ihan organisoitu - tuntia ennen kaupan aukeamista työntekijät alkoivat jakaa tikettejä, jotka vaadittiin tiettyjen suosituimpien tuotteitten/parhaitten tarjousten ostamiseksi. Työntekijät siis aloittivat jonon alkupäästä ja jakoivat tikettejä jonon mukaisessa järjestyksessä niin kauan kuin niitä riitti. Jos tämän tiketin sai itselleen, niin sai sitten kolmen tunnin varauksen tuotteeseen, minkä aikana se piti käydä ostamassa. Sen jälkeen tuote vapautettiin yleiseen myyntiin. Itse kaupassa ei kauaa tarvinnut jonotella - nämä laputetut "Doorbuster"-tuotteet piti tosin hakea erilliseltä tiskiltä, mutta siellä hoitui maksukin.

Minä ja iPad tiketti. ;)

BestBuyn jälkeen otettiin suunnaksi Kohl's, joka myy lähinnä vaatteita ja kodintavaraa. Tultiin oville tuntia ennen kaupan aukeamista ja jälleen saatiin liittyä jo melko pitkän jonon jatkoksi. Kellon lähestyessä kahdeksaa jono vaan piteni ja oli lopulta pidempi kuin BestBuyssa. Kohl'sista tarkoituksena oli löytää lenkkarit - sellaiset löytyikin, lisäksi myös muutama pari juoksusukkia sekä urheilufleece. Kassalle saikin jonottaa sitten yli tunnin... Järjetöntä! :D No, haluttiin nähdä tämä Black Fridayn hulina, ja kyllähän se melkoisen erikoista oli. Kohl'sin jälkeen käytiin vielä Rossissa ja sen jälkeen palasin puolenyön jälkeen takaisin Lexingtoniin pitkän illan jälkeen. Vaikka me lähdettiin nukkumaan niin hulina jatkui - kaupat olivat tyypilliseen tapaan auki torstain ja perjantain välisen yön! En kyllä ymmärrä, miten niissä riittää asiakkaita. Jos oikein muistan, niin näin perjantaina uutisissa että kauppojen liikevaihto siihen mennessä oli ollut 26 miljardia dollaria niiden torstaina aukeamisen jälkeen. Hurjaa...

Viikonlopun vietin sitten melko tiukasti yhden kouluhomman parissa. Doing Business in Asia -kurssin yksi osasuoritus on itsenäisesti laadittava discussion paper, jossa piti käsitellä itse valittua (professorilla hyväksytettyä) Aasiaan liittyvää aihetta. Oma esseeni oli kirjallisuuskatsaus ulkomaisten yritysten menestystä Kiinassa käsittelevään tutkimukseen ja lisäksi yrityscasena analysoin KONEen menestystä Kiinassa tämän kirjallisuuden perusteella. Pitihän sitä nyt vähän vetää Suomeen päin... :) Aiheeni oli oikein mielenkiintoinen, mutta harmikseni en löytänyt ihan niin hyviä artikkeleita esseetä varten kuin toivoin ja analyysi jäi ehkä vähän ohueksi. Lisäksi motivaatio näin lukukauden loppuvaiheessa alkaa olla jotenkin hukassa... Valmista tuli kuitenkin.

Näin tällaisesta kyltistä kuvan Facebookin havannakoirat-ryhmässä ja kun niitä Amazonista löytyi, niin pitihän ne tilata! Tällaiset tulee varoittamaan meidän oveen pelottavista vahtikoirista... :D

Tänään aamulla käytiin Waffle Housessa aamiaisella slovakialaisen ystäväni kanssa. Mansikkavohveli ja kaksi paistettua kananmunaa oli eriomainen ja tukeva tapa aloittaa aamu. Waffle Housessa oli hauska "vanhanajan" jenkkitunnelma eikä niissä vohveleissakaan mitään valittamista ollut. Aamiaisen jälkeen lähdin kampukselle vaihtareiden check out meetingiin, josta ei kyllä paljoa irti saanut, mutta pakollinen kun oli niin tulipa nyt käytyä.

Waffle House.

Minä ja America the Beautiful -muki. Sekä pelottava setä taustalla. :) Vohvelit katosi valitettavasti parempiin suihin jo ennen kuvan ottoa...

Tässä Gatorsien maskotit Albert ja Alberta. Kausi tosin päättyi tappioon jo viime viikonloppuna - vaihtarikoordinaattorikin pahoitteli tänään, että "this season we really sucked". :)

Tällä viikolla on tiedossa viimeiset luennot täällä Floridassa sekä paljon kaikennäköisiä jäähyväisdinnereitä ja tapahtumia. Viikko varmaan hujahtaakin nopeammin kuin huomaankaan ja ensi viikollahan sitä itsekin suuntaan jo takaisin Suomeen! Sataisi sitä nyt lunta sinne vaan, ettei tarvitsisi ihan pimeyteen palata... :)