torstai 9. tammikuuta 2014

Takaisin Suomessa

Jaahas, meinasi ihan jäädä tämä viimeinen tarina kirjoittamatta, kun täällä jouluhässäkkä ja vuoden alkaminen vei kaiken huomion. Suomeen on siis onnellisesti palattu, tarkemmin ottaen palaaminen tapahtui suunnitellusti maanantaina 16.12. viime vuoden puolella.


Paluumatkasta ei dramatiikkaa puuttunut... Ensimmäinen lentoni lähti siis Gainesvillesta heti kuuden jälkeen aamulla. Sain kämppikseltäni kyydin kentälle, joka olikin oikein mukavasti tehty häneltä. :) Luovutin pakkaamisen suhteen jo edellisenä iltana, enkä yrittänytkään mahtua 50 lb:n rajaan ruumaan menevässä matkatavarassa. Huolehdin vain, että painoa oli alle 70 lb, joka oli ehdoton rajoitus että sen painavampia laukkuja ei lennolle oteta, ja varauduin henkisesti ylipainomaksuihin. Laukkuni painoikin sitten tyylikkäät 69,9 lb... Virkailija kysyi, onko minulla ensimmäisen luokan lippua ja ilmoitti sitten että noin painavan matkatavaran saa maksutta vain ykkösluokan lipulla. Ilmoitin hänelle yhtä ystävällisesti, että olen asiasta tietoinen, mutta kun ei vaan mahtunut. Virkailija sitten huokaisi, lätkäisi laukkuuni tarrat ja tähän päivään mennessä ei ole niistä ylipainomaksuista mitään kuulunut, eli selvisin sitten ilman niitä ilmeisesti.

Lento saapui Miamiin hyvissä ajoin, kahdeksan maissa aamulla, ja edessä oli vajaa neljä tuntia lentokenttähengailua (seuraavan lennon New Yorkiin piti lähteä 11.45). Tai niinhän luulin... Olin portilla hyvissä ajoin yhdentoista aikoihin ja puoli kahdeltatoista konetta alettiin täyttää. Ensimmäisen luokan ja muut priority-matkustajat olivat ehtineet jo koneeseen, kunnes heidät pyydettiin takaisin, koska koneen ovi oli rikki. Tässä maissa kello oli ehkä 11.45. Sen jälkeen alkoikin koneen lähtöajan lykkäys aina vartilla, kunnes ehkä 12.45 ilmoitettiin, että ovi on nyt korjattu mutta koneessa on "some maintenance problems". Yhden jälkeen kuulin virkailijan kertovan jollekin toiselle matkustajille, että mitään tietoa koneen lähtöajasta ei ole, ja siirtoa toiselle lennolle voi yrittää. Koska oma lentoni lähti Nykistä 17.45 ja arvioitu lentoaika Miami-New York oli kolmisen tuntia, tuo vaihtoaika alkoi käydä vähän ahtaaksi, ja lähdinkin American Airlinesin Reebooking Centeriin kokeilemaan, josko saisin siirron jollekin toiselle lennolle. Pääsin tiskille vähän ennen puolta kahta, josta minulle kerrottiin että alkuperäiselle lennolle on saatu uusi kone, ja uusi lähtöaika on klo 14 toiselta puolelta kenttää. MITÄ? Kukaan ei sitten tästä viitsinyt mainita siellä alkuperäisellä portilla, luulisi että se olisi ollut tiedossa jo varttia aikaisemmin...

No, ehdin kuitenkin uudelle portille ihan hyvissä ajoin, olin siellä noin 13.35. Portin edessä odotti hirveä jono, koska kaikki matkustajat täytyi buukata uusille paikoille eri konetyypin vuoksi. Ja olin tässä jonossa tietenkin viimeinen, koska olin väärällä puolella kenttää siinä vaiheessa kun tieto uudesta koneesta ja portista tuli... Jono kulki niin hitaasti että oli aika selvää, ettei kahdelta päästä ilmaan. Tiskillä valittelin tiukasta vaihtoajasta Nykissä ja sainkin siirron koneen etuosaan paremmille paikoille (ei sentään business-luokkaan tällä kertaa :)). Kaikki matkustajat olivat koneessa sisällä n. 14.30, jolloin kuulin lentoemännän sanovan, että vielä kolme matkustajaa tulossa. Näitä kolmea matkustajaa ei ikinä kuulunut: ketään ei tullut ovesta sisään klo 14.30 ja 15 välisenä aikana, kunnes ovi vihdoin suljettiin. Tässä vaiheessa haluan huomauttaa aikataulusta, että kello oli siis kolme, aikaa seuraavan lentoni lähtöön 2 h 45 min ja arvioitu lentoaika kolme tuntia. Alkoi olla hieman jännittyneet tunnelmat siinä vaiheessa... N. klo 15.15 oltiin ilmassa ja silloin kapteeni kuulutti arvioiduksi lentoajaksi 2 h 8 min. Jipii, toivoa siis oli! Samassa koneessa istuvalta suomalaiselta, joka lensi samaa yhteyttä usein, kuulin että Finnairin kone Nykissä lähtee ihan viereiseltä portilta. Jännitys tiivistyy...

JFK:lle laskeuduttiin noin 17.30 ja portilla oltiin 17.35. Poistuessani AA:n koneessa näin viereisessä portissa kiinni ison Finnairin koneen ja voi sitä helpotusta! Ehkäpä kone odotteli meitä vaihtolennolta, kyse kun oli saman allianssin matkustajista, tosin boarding oli vielä kesken kun siihen portille saavuimme. Siis loppu hyvin kaikki hyvin! Lentomatkan katselin leffoja ja nukuin - vaikka kone lähti lopulta melkein tunnin myöhässä JFK:lta, oltiin Helsinki-Vantaalla kuitenkin ihan aikataulussa, kun Atlantin yllä puhalsivat niin suotuisat tuulet. Vihdoin siis maanantaiaamuna saavuin Helsinkiin. Yksi takaisku reissuun vielä mahtui: se megapainava pakaasini jäi jälkeen ilmeisesti JFK:lla eikä siis koskaan saapunut matkatavarakaruselliin. No, onni onnettomuudessa oli se että tarvitsi marssia tullin läpi pelkän käsimatkatavaran kanssa, nimittäin saattaa olla että vähän rajoilla oltiin tuossa tuontirajoituksessa... ;) Matkalaukkuni saapui seuraavan päivän aamulennolla ja tuotiin Finnairin puolesta suoraan kotiin. JEAH! Mission accomplished. :) Jet lagistakin selvisin ihan minimaalisella kärsimyksellä, joten loppujen lopuksi Suomeen paluu sujui melko jouhevasti.

Rita ja Selma joulutunnelmissa.
Summa summarum: vaihto oli hieno kokemus, joka tosin hujahti ohi niin nopeasti, ettei sitä ehtinyt tajutakaan. Aloin nauttia kunnolla vasta viimeisen kuukauden aikana, ja olisi ehkä alussa kannattanut käydä enemmän kaikkialla (= ulkona), jotta olisi tutustunut enemmän uusiin ihmisiin. Lähdin kyllä matkaan tämä nakutettuna takaraivoon, muiden vinkeistä viisastuneena, mutta olin ekat viikot ehkä niin alkushokissa, että kaikki tuntui liian vaikealta. Toisaalta, en ole koskaan ollut sellainen tyyppi että "tunnen kaikki", ja baareillessa solmitut tuttavuudet jäävät usein aika pintapuolisiksi. Matkalta jäi kuitenkin käteen monta rakasta ystävää, jotka toivon näkeväni vielä uudelleen. Ja eiköhän sinne Yhdysvaltoihinkin tule vielä suunnattua joskus... :)

Savonlinnan joulueleganssia.
Jos tätä lukee joku, joka ei jatkosuunnitelmistani ole selvillä (jota epäilen :D), niin tässä niitä tulee: kevään keskityn täysillä opiskeluun ja yritän saada maisterikurssit kasaan yhtä lukuunottamatta, joka jää syksylle. Toukokuun alussa olisi tarkoitus aloittaa gradun tekeminen viime kesän kesätyöpaikassa, tosin seminaarin aloitin jo eilen ja tarkat tutkimussuunnitelmat olisi laadittava ja mahdollisesti aineistot kerättävä jo mieluusti ennen toukokuuta, jottei kesällä tule kiire. Gradun kirjoittamisen jälkeen saataisiin toivottavasti solmittua minulle ihan oikea työsopimus ja tarkoitus olisi valmistua kauppatieteiden maisteriksi viimeistään joulukuussa, toivottavasti jo aikaisemmin. Siis ihan vauhdikas on tämäkin vuosi! :) Kiitos seurasta ja jos suunnittelet vaihtoon lähtöä niin iso peukku sille, kyllä kannattaa!